Palkkahallinto on muutakin kuin Tulorekisteriä...
Kiersin Suomea Ajantiedon koulutuksen kanssa viime vuonna elokuusta joulukuuhun ja koulutuksen aiheena oli Tulorekisteri, mutta ei vain Tulorekisteri. Otsikko kertoo vähän suureellisesti että on se palkkahallinto muutakin kuin Tulorekisteri - no kyllähän sen nyt jokainen palkkahallinnon kanssa tekemisissä oleva tietää! Ehkä otsikon tarkoitus onkin herättää ajatuksia?
Tässä koulutuksessa puhun myös palkkahallinnon kontrolleista, miten tärkeää on luoda kontrollipisteitä, miten järjestää niitä silloin kun kysymys on digitaalisesta palvelusta, miten palkkahallinnon vero- tai tilintarkastus hoidetaan, entä tietosuoja, tai miten se palkkahallinto vaikuttaa yrityksen tulokseen ja taseeseen - ihan kuukausitasolla. Nyt sain käydä samalla aiheella Vaasassa ja Jyväskylässä, syksyllä käyn vielä Helsingissä ja Tampereella. Tulorekisterin osalta koulutus on toki muuttunut, enää ei tarvitse puhua asiasta, josta ei ole kenelläkään mitään kokemusta. Nyt voin kuunnella osanottajien kysymyksiä ja vastata niihin tai pohtia ratkaisuja syntyneisiin ongelmiin.
Kuljen paljon julkisilla kulkuvälineillä, bussilla ja junalla, kovin paljon en lennä. Olen tehnyt näin aina, eikä sillä ole siis suoranaisesti mitään tekemistä nykyisin hyvinkin suositun "hiilijalanjälki" -teeman kanssa. En erityisemmin pidä ajatuksesta olla "sidottuna" siihen oman auton rattiin, niin ettei oikein voi tehdä mitään hyödyllistä, kun pitää keskittyä ajamiseen. Teen matkoillani paljon töitä ja jos väsyttää, otan nokoset - sekään ei ole kovin suositeltavaa, jos itse ajaa. Lentokoneita ei nykyisin lennä Turkua lähempää, kun Poristakaan ei enää lennetä järkevästi Helsinkiin. Olen joskus käyttänyt lentokonetta, kun aikataulu on ollut tiukka, se oli toki Porista Helsinkiin lennettynä nopea vaihtoehto, mutta lentokoneissa on se huono puoli, kun asustaan kuitenkin siinä mielessä sivussa, ettei se kone lennä minun aikataulujeni mukaan, jolloin se aika minkä säästän bussiin verrattuna, voin joutua käyttämään terminaalissa odotellessa.
Kun kävin nyt maaliskuussa Vaasassa ja Jyväskylässä, käytin sekä bussia että junaa. Junaakaan kun ei täältä Raumalta kulje, tulee sitä käytettyä harvemmin, mutta nyt se oli näppärä tapa kumpaankin paikkaan, kun lähdin liikkeelle Porista tai Helsingistä.
Vaasan koulutusmatkani alkoi itseasiassa jo 4 päivä maanantaina, tapasin illalla Helsingissä ihmisiä, joiden kanssa meillä on yhteinen projekti. Takana on vuosien rutistus, joka nyt on ohi ja aika katsoa tulevaan. Koko tapahtuneesta ja sen vaikutuksesta on tulossa kirja, mutta siitä sitten myöhemmin enemmän. Nyt vietimme illan ikään kuin sen kunniaksi, että oikeudenkäynnit olivat tältä osin ohi. Ilta oli mukava ja aika kului nopeasti.
Seuraavan
päivän vietin Taloushallintoliitossa, mutta en missään sen luottamustehtävässä,
vaan sain sieltä käyttööni pienen huoneen ja tein yhden kirjanpidon
tarkastuksen, käyttäen päivän näin hyödykseni. Lounas oli helppo nauttia alakerrasta löytyvässä Mac Donaldsissa.
Iso kiitos
Taloushallintoliitolle, että minulle löytyi tila tähän käyttöön, selvisin
paljon vähemmällä, kun isoa määrää tositteita ei tarvinnut kuljettaa Raumalle
ja takaisin.
Illalla lähdinkin sitten jo junalla kohti Vaasaa. Vaasassa
olin melko myöhään perillä, mutta kun yöpaikkani oli Sokos Hotel Vaasa, se oli
vain hetken kävelyn päässä rautatieasemalta. Ja todellakin vain hetken, hotelli
näkyi siihen asemalle, piti kävellä vain yksi kortteli. Sokos Hotel Vaasa oli
kaunis hotelli, sen aula oli miellyttävä silmälle ja henki rauhallisuutta. Kun
matkustaa paljon ja elämä on tietyllä tavalla hektistä, työ on ihmisten kanssa
tekemistä ja päivittäin sekä itse puhuu että kuuntelee toisten puhetta, on
erittäin miellyttävää, kun hotelli vastaanottaa seesteisen fiiliksen aulalla.
Käytän paljon Sokos -hotelleja, mutta toki yövyn myös muualla, aina kun joko sijainti tai hinta eivät ole houkuttelevia. Joskus kun joudun varaamaan hotellin aika lyhyellä varoitusajalla, nousee hinta sellaiseksi, että jos oma tarpeeni on vain sänky, jossa nukkua ja vessa, jossa käydä, on normaali hotelli liian hintava, kun tietysti taloushallinnon ihmisenä suhteutan hintaa ja hyötyä. Mutta nyt sain nauttia taas perinteisestä hotellista, joka olikin ilokseni oikeasti upea paikka.
Sokos Hotel Vaasa oli kaunis hotelli, sen aula oli miellyttävä silmälle ja henki rauhallisuutta.
Koulutus järjestettiin samassa hotellissa ja läsnä oli
ihmisiä sekä tilitoimistoista että yrityksistä. Aika kului nopeasti ja
kysymykset olivat hyviä. Ajantiedon koulutuksissa on lähes aina hyvää
keskustelua. Jaana Ajantiedolta oli koko päivän paikalla ja tulimmekin hänen
kanssaan yhdessä junalla pois Vaasasta Tampereelle asti. Siitä Jaana jatkoi
Helsinkiin ja minä Poriin.
Matka Tampereelle kului nopeasti yhdessä keskustellen,
olemme tunteneet Jaanan kanssa jo kauan, niiltä ajoilta, kun hän työskenteli
tilitoimistossa, ennen kuin hän siirtyi Ajantietoon ja alkoi yrittäjäksi.
Tampereelta Poriin ei enää pitkää matkaa junalla olekaan ja siinä oli hyvä miettiä päivän keskusteluja ja kysymyksiä vielä uudelleen. Tuntuu että Tulorekisterin ongelmat johtuvat itsessään tulorekisterin lisäksi OmaVerosta ja palkkahallinnon ohjelmistoista. Kirjasin itselleni ylös joitakin asioita, jotta muistaisin selvitellä niitä seuraavaakin koulutusta varten ja ihan vaan tiedoksi, jonka voisin jakaa, jos joku muu sitä myöhemmin tarvitsisi.
Junassa on muuten tarjolla vaikkapa maukasta kanasalaattia niissä junissa joissa on ravintolavaunu - suosittelen!
Viikon kuluttua Vaasan reissusta oli aika matkustaa Jyväskylään. Sinne matkustusvaihtoehtoja pohtiessani, katsoin että voisin päästä sinne myös samana aamuna mutta aikataulu oli niin tiukka, ettei se kestäisi oikeastaan yhtään viivästystä. Koska päätin alkuvuonna, että kitken kaiken turhan kiireen pois elämästäni, en ottanut tätä vaihtoehtoa mukaan omiin suunnitelmiini. Kiirettä kun tällä alalla on väkisinkin, sellaista kiirettä, jota ei voi estää, on parasta poistaa kaikki se kiire, johon voi vaikuttaa, niin voi itse paljon paremmin. Se muuten näin sivumennen sanottuna kannattaa, pieni ylimääräinen aika tekee hyvää omalle ololle.
Työskentelyhytti ei maksa erikseen sen enempää kuin normaalimatkalippu. Toki nimestään huolimatta, käytössä on pienempi pöytä kuin normaalipaikalla istuessa, eli kaikille se ei sovi, itse olen nyt pitänyt niissä matkustamisesta.
Suosin junassa työskentelyhyttiä, se on oikeasti viihtyisä ja rauhallinen ympäristö, kun tilana on kahden hengen hytti, jää usein vastakkainen paikka jopa tyhjäksi - suomalaisethan suosivat yksin olemista, niin ettei moni varaa paikkaa, kun näkee jo jonkun toisen olevan samassa tilassa. Mutta ei se haittaa, jos joku toinen samassa hytissä olisinkin, istuimet ovat aika kaukana toisistaan, koska välissä on parikin pöytää ja oviaukko, seinät ovat lasia ja valot saa himmeäksi halutessaan ottaa vaikkapa torkut.
Jyväskylässäkin hotelli oli ihan järkevän kävelymatkan päässä rautatieasemalta, ei nyt ihan yhtä lähellä kuin Vaasassa, mutta sopivan lyhyt matka oli kuitenkin. Hotelli oli tällä kertaa Hotelli Milton, ihana pieni hotelli, jossa kaikki toimi loistavasti, ikkunan sai auki ja uni tuli hyvin. Hotellin sijainti oli oivallinen myös seuraavan päivän kurssipaikkaa ajatellen, Ravintola Sauma oli taas kävelymatkan päässä ja onneksi suunta oli sellainen, että siitä oli taas lyhyt matka asemalle. Itse olen auttamaton eksyjä koska elän totaalisesti ilman suuntavaistoa ja toisaalta erilaiset vaivat sekä jaloissani että selässäni eivät mahdollista pitkiä kävelyitä tavaroiden kanssa. Siksi nautin siitä, että on paikkoja, joihin pystyn kävelemään. Ilmakin kun oli mukavan raikas, mutta ei liian kylmä, kun oli pukeutunut säähän sopivasti.
Koulutus sujui mukavasti, Ravintola Sauma oli aivan ihastuttava pieni ravintola, joka tarjosi runsaan ja todella maukkaan aamiaisen ja lounaalla super hyvää sosekeittoa! Pidän sosekeitoista mutta harvoin teen niitä koska meillä kukaan muu ei niistä ole erityisemmin innostunut. Koulutuksessa Ajantiedolta oli paikalla tällä kertaa Juha ja päivä sujui taas todella nopeasti. Sain lisää kysymyksiä ja tietoa, joka vahvisti omaa käsitystäni siitä, etteivät kaikki palkkahallinnon ohjelmistot ole olleet valmiita, vaikka ne ovat itse sanoneet valmiita olevansa. Se on surullista käyttäjien kannalta.
Tulorekisteri herättää keskustelua ja siihen tarvitaan vielä monenlaista, kunnes se toimii kuten on suunniteltu.
Päivän päätyttyä oli taas aika matkustaa junalla, Jyväskylässä oli jonkin verran odotusta, mutta se oli hyvä käyttää ruokailuun ja yhden asiakkaan palkkojen laskentaan. Asemalla se onnistui näppärästi kannettavalla koneella ja kännykän nettiyhteydellä. Vaikka ette olisi keskittyneet sähköiseen taloushallintoon, kannattaa miettiä ohjelmistoa, joka toimii pilvessä, näin pystyy asioita hoitamaan reissunkin päällä. En tarkoita kuitenkaan, että matkalla työn tekeminen olisi se pääasiallinen tehtävä, ei kannata kerätä siitä ylimääräistä stressiä, mutta sillä että näin voi tarvittaessa tehdä, helpottaa omia aikataulupaineita. Tänään pääsin taas Tampereelta melko lyhyen vaihdon jälkeen Poriin. Kevään aikana tehtävä Ajantiedon koulutusreissut olivat nyt näissä kahdessa, mutta syksyllä nähdään ainakin Helsingissä ja Tampereella.
Tulorekisteri herättää keskustelua ja siihen tarvitaan vielä monenlaista, kunnes se toimii kuten on suunniteltu. Toivon mukaan siihen päästään nopeasti niin että pystytään keskittymään sisältöön ja toteuttamaan asioita, joista Tulorekisterin lisäksi tälläkin kurssilla puhun.
Tämä on ollut talous/palkkahallinnon ihmisille, etenkin tilitoimistoissa, kova kevät.
Toivottavasti jokainen saa tarvittavat asiat hoidetuksi ja on sen jälkeen hetki aikaa hengähtää. Kesä on tulossa ja on tärkeää että jokainen ehtisi pitämään tarvittavan määrän lomaa ennen seuraavan syksyn uusia kiireitä.
Lämpimin ajatuksin
Riikka